Esimerkit

As Oy Pajamäentie 2

kiinteisto-pajamaentie2
Kuvaaja: Matti Kleemola

Helsingissä sijaitseva As Oy Pajamäentie 2 on vuonna 1959 valmistunut nelikerroksinen 30 huoneiston taloyhtiö. Rakennustilavuutta kohteella on 6 600 m3 ja lämmitysmuotona kaukolämpö.

Taloyhtiössä toteutettiin lämmitysverkoston perussäätö ja uusittiin samalla laajasti vanhentuneita lämmitysverkoston laitteistoja. Toimiin ryhdyttiin huoneistojen suurten lämpötilaerojen sekä iäkkäiden termostaattien ja venttiilien synnyttämisen ongelmien vuoksi. Lämmitysverkoston laitteet haluttiin uusia kerralla sen sijaan, että olisi tehty jatkuvia yksittäisten laitteiden korjauksia.


Lähtötilanne

Pakkaspäivinä termostaattien ollessa täysin auki talon kylmimpien asuntojen lämpötila oli alle 20 °C. Samaan aikaan kuumimpien asuntojen lämpötila nousi lähes 25 asteeseen. Kylmimpien ja kuumimpien huoneistojen välillä oli pakkasilla yleisesti neljän asteen lämpötilaero. Kylmimmät asunnot sijaitsivat talon reunoilla, mutta suuria lämpötilaeroja esiintyi jopa saman kerroksen viereisissä asunnoissa. Viileyden tuntua kylmissä asunnoissa lisäsi vanhassa talossa ilmenevät ilmavuodot.

Rappukäytävät olivat hyvin lämpimiä -kovillakin pakkasilla löytyi yli 24 asteen lämpötiloja.

Lämmitysverkoston osat olivat vanhoja, osa jopa alkuperäisiä vuodelta 1959. Joissakin linjasäätöventtiileissä esiintyi vuotoja.

Millaisia tuloksia saatiin aikaan?


Asumisen olosuhteet paranivat merkittävästi lämpötilaerojen tasaantumisen myötä. Kaikkien huoneistojen lämpötilat ovat nyt koko lämmityskauden ajan 21-22 asteen tuntumassa.

Rappukäytävien lämpötilat ovat alentuneet huomattavasti. Nykyisin näiden lämpötilat kovemmilla pakkasilla ovat kaikissa kerroksissa alle 20 asteen ja ylimmissä kerroksissa alimmillaan 15 asteen tuntumassa.

Talon normeerattu lämmitysenergiankulutus on laskenut hieman.

Jatkuvien yksittäisten korjausten tarve vioista aiheutuvine häiriöineen päättyi, kun vanhentuneita laitteistoja uusittiin laajasti. 

Millaisia häiriöitä asukkaille aiheutui projektista?

Huoneistoissa käytiin useamman kerran lämpötilatallentimien asennuksen ja poiston sekä pattereiden ja termostaattien säätötöiden yhteydessä.

Lämmitysverkoston perussäätötyön jälkeen haettiin pienintä säätökäyrän arvoa, jolla järjestelmä toimii. Tällöin joillakin asukkailla asunto viileni väliaikaisesti turhan kylmäksi.

Mitä maksoi?

Itse perussäätötyö ilman laiteuusintoja maksoi noin 12 000 eur.

Lämmityksen perussäätö laajoine laiteuudistuksineen ja lämpökamerakuvauksineen maksoi kokonaisuudessaan vajaat 50 000 eur. Tähän sisältyi:

  • suunnittelu- ja projektointityö
  • lämmitys- ja käyttövesiputkien asbestipurkutyöt
  • lämmitysverkoston eristeiden uusiminen
  • kaikkien venttiilien, ja muiden liikkuvien osien vaihto
  • säätötyöt
  • tarvitut mittaukset
  • taloyhtiölle hankitut mittalaitteet
  • lämpö- ja ilmavuotomittauksia noin 5500 eur

Kuvaus projektin etenemisestä

Keväällä 2012 yhtiökokouksessa päätettiin aloittaa lämmitysverkoston perussäädön suunnittelu.

Lämpötilamittaukset lähtötiedoiksi

Lähtötilanteen arvioimiseksi taloyhtiöön hankittiin muutama lämpötilatietoja automaattisesti tallentava laite, joilla mitattiin asuntojen lämpötiloja lämmityskauden aikana. Laitteita kierrätettiin eri asunnoissa siten, että lämpötilat mitattiin kaikissa asunnoissa samasta paikasta. Samalla mitattiin ulkolämpötilaa.

Suunnittelija laati perussäätösuunnitelman ja arvioi laitteiden vaihtotarpeet

Seuraavaksi tilattiin perussäätösuunnittelu, johon kuului myös nykyisten laitteiden kunnon ja vaihtotarpeiden arviointi. Lämpötilojen mittaustulokset toimitettiin lähtötiedoiksi suunnittelijalle.

Lämmitysverkoston arvioinnin pohjalta päätettiin uusia laajasti verkoston osia kuten termostaatit ja venttiilit sekä lämmitys- ja käyttövesiputkistojen eristykset. Lisäksi tarvittaviin paikkoihin päätettiin lisätä linjasäätöventtiilejä, mikä auttoi tasaisten lämpötilojen saavuttamisessa perussäätötyössä.

Urakka kilpailutettiin suunnittelijan dokumentaation pohjalta

Kaikki toimet sisällytettiin suunnittelija toteuttamaan perussäätösuunnitelmaan, jonka pohjalta urakka kilpailutettiin. Perussäätösuunnitelmassa määriteltiin laskennallisesti kaikkien linjasäätö- ja patteriventtiileiden säätöarvot, joilla lämmitysverkosto olisi tasapainossa.

Lämmönvaihdin, lämmityksen säätölaitteisto ja kiertovesipumppu, josta nyt vaihdettiin vain siipipyörä, jätettiin vaihdettavaksi tulevan linjasaneerauksen yhteydessä.

Työt käyntiin keväällä 2013

Keväällä 2013 yhtiökokouksessa päätettiin aloittaa urakka. Valittu urakoitsija toteutti työt suunnittelijan dokumentaation pohjalta (eristeiden purkutyöt, uusien osien asennukset ja säätöarvojen asettaminen laskennallisiin arvoihin). Työt saatiin valmiiksi ennen lämmityskauden alkua.

lampotilaloggerit-pajamaentie2
Pienet ja edulliset tallentavat lämpötila-anturit toimivat hyvin. Kuvaaja: Matti Kleemola.

Taloyhtiö tarkasti saavutetut lämpötilat

Taloyhtiö halusi vielä tarkistaa lämpötilat perussäätötyön jälkeen. Lämpötilojen mittausten teettäminen ulkopuolisella olisi maksanut saman verran kuin edullisesta päästä olevat mittalaitteet, joten taloyhtiön hallitus päätti tehdä työn itse ja hankki jokaiseen asuntoon pienen tiedot tallentavan lämpötila-anturin. Anturit asennutettiin kaikissa huoneistoissa samaan paikkaan.

Pakkaskaudelle ajoitetun mittausjakson ajaksi taloyhtiön kaikkien pattereiden termostaatit irrotettiin mittaustulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Taloyhtiön hallitus seurasi lämpötiloja ja lähetti mittaustulokset suunnitteluyritykseen, joka teki tämän pohjalta tarvittavia muutoksia tasapainotukseen. Lisäsäätöjen tekemisen tarpeen arvioitiin johtuvan vanhan talon rakenteiden lämpövuodoista sillä asuntojen lämpötilat viilenivät kohti talon reunoja ja nurkkia.

Säätökäyrään tarvittiin pientä hienosäätöä (lyijykynällä piirretty aiempi säätökäyrä). Kuvaaja: Matti Kleemola
Säätökäyrään tarvittiin pientä hienosäätöä (lyijykynällä piirretty aiempi säätökäyrä). Kuvaaja: Matti Kleemola

Säätökäyrä kohdalleen

Taloyhtiön hallitus teki pieniä muutoksia lämmitysjärjestelmän säätökäyrään ja piti suunnittelijan ajan tasalla tehdyistä muutoksista.

Termostaattien asennus ja säätöalueiden rajoittaminen

Syksyllä 2014 oli termostaattien säätöalueiden rajoittamisen aika. Termostaatin valmistajan nimellinen lämpötilan rajoitus ei täsmännyt huonelämpötilojen kanssa, sillä vanhassa talossa lähellä kiviseinää, missä termostaatit sijaitsevat, on kylmempää kuin muualla huoneissa. Termostaattien oikeaa rajoitusaluetta haettiin lämpötilamittauksilla yhdessä asunnossa ennen rajoittimien asennuttamista. Oikea rajoitusalue löydettiin asettamalla testiasunnon termostaatit tiettyyn asentoon, jonka jälkeen lämpötilan annettiin asettua pari päivää. Rajoitus asetettiin kaikissa asunnoissa kohtaan, jossa testihuoneiston lämpötila ei noussut kovalla pakkasella yli 22 asteen.

Säätökäyrää nostamalla viimeinen hienosäätö

Kun perussäätötyö oli valmis, suunnittelijan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta lämmityksen säätökäyrää nostettiin pari astetta, eli lämmityskiertoon menevän veden lämpötilaa nostettiin. Tällä toimella lisättiin ilman termostaattia olevien käytävien ja kylpyhuoneiden pattereiden lämpötilaa sekä kasvatettiin pattereiden lämmitystehoa nopeiden säätilan kylmenemisien varalle. Suunnittelijan arvion mukaan tällä ei olisi suurempaa vaikutusta energiankulutukseen, kun asuntojen patteritermostaatit huolehtivat sopivasta huonelämpötilasta.

Ilmavuotojen kartoitus lämpökamerakuvauksella

Kuvan huoneistossa ilmanvaihto toimi heikosti ja ikkunakarmin ja seinän välissä oli lämpövuoto. Kosteus tiivistyi tällöin ikkunan kylmään sisäpintaan. Lämmitysverkoston perussäätö ei yksin takaa hyviä asumisen olosuhteita vaan myös kiinteistön ilmanvaihto ja mahdollisuuksien mukaan lämpövuodot on saatettava kuntoon. Kuvaaja: Matti Kleemola
Kuvan huoneistossa ilmanvaihto toimi heikosti ja ikkunakarmin ja seinän välissä oli lämpövuoto. Kosteus tiivistyi tällöin ikkunan viileään sisäpintaan. Kuvaaja: Matti Kleemola

Kun asuntojen huoneistojen lämpötilat rajoitettiin aiempaa pienempään lämpötilaan, talossa olevat ilmavuodot nousivat esille selvemmin. Tämän johdosta talon huoneistot kuvattiin lämpökameralla ilmavuotojen paikallistamiseksi maaliskuussa 2014. Tammikuussa 2015 yksittäisin asuntoihin tehtiin koekorjauksia, joiden pohjalta on tarkoitus päättää laajemmasta ilmavuotojen korjaamisesta.

Huolellakaan tehty lämmitysverkoston perussäätö ei vielä yksin takaa hyviä asumisen olosuhteita vaan myös ilmanvaihdon toimivuus ja mahdolliset lämpövuodot vaikuttavat asumisoloihin merkittävästi.

Talven 2015 aikana asukkailta ei ole saatu palautetta huoneistojen lämpötiloista.

As Oy Helsingin Kalevankatu 53

As Oy Kalevankatu 53 on vuonna 1936 rakennettu kerrostalo, jossa on painovoimainen ilmanvaihto ja lämmitysmuotona kaukolämpö. Rakennustilavuutta kohteessa on 16 650 m3.

Taloyhtiössä toteutettiin lämmitysverkoston tasapainotus sekä patteritermostaattien ja lämmönvaihtimen uusinta vuosien 2011 – 2012 aikana. Lisäksi asuntojen ilmanvaihtoventtiilit yhtenäistettiin samanlaisiksi.

Keskeisinä motivaattoreina toimille olivat lämmityskuluissa säästäminen ja ikääntyneiden laitteiden uusiminen ennen toimintahäiriöitä. Huonelämpötilat haluttiin tasaisiksi ja alennettua suositusten mukaiselle tasolle 21 asteeseen.

Lähtötilanne

Asuntojen välillä oli kolmen asteen lämpötilaeroja lämmityskaudella, kun termostaatit olivat kokonaan auki asennossa. Huoneistojen lämpötilat olivat keskimäärin korkeat, 23-24 astetta.

Millaisia tuloksia saatiin aikaan?

Lämmönkulutus aleni 17 prosenttia verrattuna lämpötiloiltaan vastaavan vuoden kulutukseen (taloyhtiön oma seurantaan ja tilastoihin perustuva arvio). Vuosittainen lämmityskustannus pieneni vuoden 2014 kaukolämmön hinnalla laskettuna noin 6 500 eur (energia- ja vesivirtamaksun aleneminen)

Saavutettiin tasaiset huonelämpötilat. Keskimääräinen huonelämpötila aleni noin kolme astetta 20-21 asteeseen.

Tehdyt toimenpiteet tukivat toisiaan säästöjen aikaansaamisessa. Uudet lämmönvaihtimet ovat vanhoja energiatehokkaampia. Tasaiset lämpötilat asuntojen välillä taas olivat edellytyksenä asuntojen lämpötilojen laskemiselle. Lisäksi hyväksi havaittu ilmanvaihtoventtiili vähensi vedon tunnetta, mikä osaltaan auttoi lämpötilojen laskemisessa.

Kuvaus projektin etenemisestä

Taloyhtiön hallitus päätti vuonna 2009 lämmönvaihtimen ja termostaattien uusimisesta. Asia esitettiin yhtiökokoukselle, joka hyväksyi päätöksen. Samassa yhtiökokouksessa päätettiin, että säästöjä haetaan myös huonelämpötilojen laskemisesta suositusten tasolle. Vaikutukset kustannuksiin oli helppoa arvioida, kun tilastotietoja lämmityksen energiakuluista löytyi keväästä 2002 asti. Kulutustiedot löytyivät Helenin Sävel Plus -palvelun kautta.

Lämmönvaihtimen ja termostaattien uusinnan sekä lämmitysverkoston tasapainotuksen sisältävä kilpailutus avaimet käteen toteutuksella tehtiin vuosien 2009-2010 vaihteessa.
Uudet termostaatit asennettiin kesällä 2011 ja uusi lämmönvaihdin otettiin käyttöön syyskuussa 2011.
Termostaatit säädettiin 21 asteen lämpötilaan täysin auki ollessaan, mutta koska lämmitysverkostoa ei ollut vielä tasapainotettu, huonelämpötilat vaihtelivat edelleen huoneistosta toiseen. 21 asteen huonelämpötila tarkoitti keskimäärin asunnoissa noin kolme astetta alempaa lämpötilaa.

Taloyhtiön huoneistojen ilmanvaihtoventtiilit päätettiin yhtenäistää samanlaisiksi. Tämä toteutettiin myös vuonna 2011. Ilmanvaihtoventtiilien suodattimien vaihto päätettiin toteuttaa keskitetysti vuosittain.

Tammikuussa 2012 tehtiin huonelämpötilamittaukset käytännössä kaikissa huoneistoissa. Mittauksia tehtiin useampia kertoja, mutta nämä eivät vaatineet asukkaan läsnäoloa. Lämmitysverkoston perussäätö toteutettiin helmikuussa 2012.

Taloyhtiö päätti yhtiökokouksessaan, että lämpötilojen korotuksia ei toteuteta suoraan asukkaan pyynnöstä vaan tätä ennen varmistetaan onko huonelämpötila yhtiökokouksessa sovitulla tavoitealueella (20 – 21 astetta). Huoltoyhtiötä ohjeistettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Millaisia kokemuksia tasapainotusprojektin ajalta saatiin?

Asennukset sujuivat hyvin. Pieniä asennuksen aikaisia vahinkoja tapahtui.
Termostaattien uusiminen ja asetusarvojen säätäminen aiheutti käyntejä huoneistoissa. Lisäksi pattereiden edustalla tuli olla remontin toimenpiteiden aikana puolitoista metriä vapaata tilaa.

Osassa asuntoja termostaattien asennuksen jälkeen ei päästy 20-21 asteen lämpötilaan, kun lämmitysverkostoa ei vielä oltu tasapainotettu.

Asukkailta saatiin runsaasti kriittistä palautetta lämpötilojen alentamisesta kahden ensimmäisen lämmityskauden aikana eli vuosina 2012 ja 2013. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai huoltoyhtiö kävi jokaisen palautteen yhteydessä asukkaan luona toteamassa lämpötilan tarkalla lämpömittarilla. Suurin osa kritiikistä johtui useamman asteen lämpötilan pudotuksesta edellisvuoteen verrattuna. Osa asukkaista oli hämmentyneitä myös siitä, ettei patteri tuntunut lämmityskauden alkupuolella lämpöiseltä.

Vuoden 2014 aikana palaute alhaisesta lämpötilasta on asettunut normaaliksi.