Ilmanvaihto

Ilmanvaihtoverkoston perussäädöllä saadaan verkoston laitteiston säädöt kuntoon. Tämä ei kuitenkaan riitä yksin varmistamaan toimivaa ilmanvaihtoa taloyhtiössä vaan asukkaiden ja taloyhtiön on lisäksi huolehdittava asianmukaisesta ylläpidosta ja oikeista toimintatavoista.

Erilaiset järjestelmät ja niiden ylläpito

Ilmanvaihdon tehtävänä on ylläpitää hyvää sisäilman laatua. Liian suuri ilmanvaihto aiheuttaa vetoisuutta ja kasvattaa energiankulutusta. Liian pieni ilmanvaihto kasvattaa  haitta-aineiden ja kosteuden pitoisuuksia sisäilmassa. Nyrkkisääntönä on, että huoneilman tulisi vaihtua kerran kahdessa tunnissa.

Ilma saadaan vaihtumaan joko koneellisesti tai painovoimaisesti. Jos molemmat tulo- ja poistoilma puhalletaan koneellisesti, puhutaan koneellisesta tulo-poistoilmanvaihdosta. Jos koneellisesti viedään ilmaa vain pois huoneistoista, puhutaan koneellisesta poistoilmanvaihdosta. Painovoimainen ilmanvaihto toimii ilman koneita ulko- ja sisälämpötilan eron ja tuulen auttamana.

Yhteistä järjestelmille on, että raitis ilma tuodaan sisään makuu- ja oleskelutiloihin tuloilmaventtiilien tai ikkunan tiivisteisiin jätettyjen rakojen kautta. Ilma poistetaan huoneistoista keittiö-, kylpyhuone-, WC- ja vaatehuone-tiloihin sijoitettujen poistoilmaventtiilien kautta.

Seuraavassa on esitelty erilaisten ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ja ylläpitotoimia.

Koneellinen poistoilmanvaihto

Hyvin yleinen vuosina 1960 – 2000 rakennetuissa taloissa. Yleisin ilmanvaihtojärjestelmä asuinkerrostalokannassa.

Toimintaperiaate

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa huoneistoista poistetaan ilmaa koneellisesti pystysuuntaisten poistoilmakanavien kautta ulos katolle. Yleensä keittiöiden poistoilmalla on oma yhteinen kanavansa, kylpyhuoneilla omansa jne. Imutehoa säätävä poistoilmakone sijaitsee yleensä ullakolla tai katolla.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa poistoilmasta ei yleensä oteta lämpöä talteen. Siksi ilmanvaihdon kautta poistuu suuri osa lämmöstä. Ilmanvaihdon tehon säätämisellä onkin erityisen suuri merkitys energiankulutuksen kannalta koneellisen poistoilmanvaihdon kiinteistöissä.

Raitis ilma (=korvausilma) tulee huoneistoihin makuu- ja oleskelutiloihin tehtyjen korvausilmareittien kautta. Yleensä korvausilmareitteinä toimivat ulkoseinissä tai ikkunoiden yhteydessä olevat korvausilmaventtiilit. Joskus korvausilmaventtiilejä ei ole lainkaan vaan ikkunoiden tiivisteisiin jätetyt raot toimivat korvausilmareittinä.

Poistoilmakoneen tehoa säädetään yleensä kellokytkimellä siten, että ilmanvaihto on tehostettua sellaisina kellonaikoina, joina tarvitaan voimakkaampaa ilmanvaihtoa esimerkiksi ruuanlaiton vuoksi. Ilmanvaihdon tehoa on suositeltavaa pienentää aikoina, joina rakennuksen käyttö on vähäisempää, yleensä esimerkiksi arkisin klo.9-16 välillä.

Poistoilmakonetta voidaan toisinaan ohjata lisäksi termostaatilla siten, että kylmillä ilmoilla (esim. alle -10 °C) ilmanvaihto ei kytkeydy lainkaan tehostukselle. Kylmillä ilmoilla ilmanvaihto on luontaisesti tehokkaampaa suuremman ulko- ja sisälämpötilaeron vuoksi eikä tehostusta ole yleensä mielekästä käyttää silloin. Kylmällä säällä myös lämmitysenergian hukka ilmanvaihdon kautta kasvaa.

Koneellinen poistoilmanvaihto on toisinaan järjestetty myös huoneistokohtaisesti. Silloin jokaisen huoneiston poistoilma on koottu huoneistokohtaiseen poistokanavaan, joka viedään ylös katolle. Kanava päätyy huippuimuriin, jota ohjataan huoneistosta. Kukin huoneisto voi näin hallita poistoilmavirtaa ohjaamalla sitä huoneistosta käsin.

Ylläpito

Ilmanvaihdon hyvän toiminnan edellytyksenä on, että poistoilmakanavisto ja ilmanvaihtolaitteet ovat suunnitelmien mukaan säädetty ja riittävän puhtaat sekä riittävästä korvausilman saannista on huolehdittu.

Taloyhtiön vastuulla on huolehtia muun muassa että:

  • Ilmamäärät mitataan ja säädetään tarpeen mukaan sekä kanavisto puhdistetaan.
    Ilmanvaihdon tasapainotus, jossa nämä toimet toteutetaan, suositellaan tehtäväksi 10 vuoden välein.
  • ilmanvaihtokoneet huolletaan tarpeen mukaan

Asukkaan vastuulla on:

  • puhdistaa huoneiston tuloilmaventtiilit ja puhdistaa tai vaihtaa niiden suodattimet vähintään kerran vuodessa. Huom! Asukas ei saa kovimmilla talvipakkasillakaan sulkea tuloilmaventtiilejä kokonaan.
  • puhdistaa poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa. Huom. Asukas ei saa muuttaa poistoilmaventtiilien lautasen asentoa. Puhdistettaessa on varottava asennon muuttamista.
  • pestä liesikuvun rasvasuodatin muutaman kuukauden välein.

Katso lisätietoja Motivan sivuilta.

Mistä veto tai tunkkaisuus voi johtua?

Seuraavassa on esitetty joitakin syitä vetoon ja tunkkaisuuteen.

Veto/tunkkaisuus:

Ilmanvaihtojärjestelmän epätasapaino

Rakennuksen joissakin osissa ilmanvaihto aiheuttaa tarpeetonta melua ja vetoa samalla, kun ilma seisoo toisessa osassa rakennusta. Ongelma voidaan korjata ilmanvaihdon tasapainotuksella.

Tunkkaisuus:

Tukossa olevat tai liian pienelle säädetyt poistoilmaventtiilit

Venttiilit voivat tukkeutua liasta puhdistuksen laiminlyönnin johdosta tai asukas on voinut tukkia tai säätää niitä pienemmälle tietämättömyyttään. Tällöin ilmanvaihto on puutteellista ja sisäilman kosteus sekä haitallisten aineiden pitoisuudet kasvavat huoneistossa.

Tukossa olevan venttiilin takana olevassa poistoilma-kanavassa alipaine kasvaa ja poistoilmavirta lisääntyy muissa huoneistoissa. Jos venttiilien asetusarvoja on muutettu avaavaan suuntaan, veto lisääntyy ko. asunnossa ja ilmanvaihto heikkenee muissa asunnoissa. Poistoilmaventtiilien tukkiutuminen tai säätöjen muuttaminen vaikuttaa näin koko talon ilmanvaihdon tasapainoa heikentävästi. Asukas ei saa muuttaa poistoilmaventtiileiden asetusarvoja.

Tukossa olevat tuloilmaventtiilit

Jos asukas sulkee tuloilmaventtiilit tai ne tukkeutuvat venttiilien suodattimiin kertyvästä liasta, kasvava alipaine vetää korvausilmaa asuntoon postiluukun ja erilaisten rakennevuotojen kautta. Asunnon ilmanvaihto on tällöin puutteellinen, mikä lisää kosteutta ja haitta-aineiden pitoisuuksia. Lisäksi rakennevuotojen, esimerkiksi eristekerroksen läpi tuleva ilma sisältää enemmän epäpuhtauksia ja on tunkkaisempaa kuin venttiilien kautta sisään tuotava ilma. Alipaine talon poistoilmakanavissa kasvaa aiheuttaen voimakkaampaa ilmanvaihtoa muihin asuntoihin.

Poistoilmakoneen liian pieni imuteho

Toisinaan syynä tunkkaisuuteen voi olla myös poistoilmakoneen liian pieni mitoitus tai vika sen toiminnassa. On myös mahdollista, että ilmanvaihtokoneen säädöt ovat pielessä. Ilmanvaihtokoneen toiminta kannattaa tarkastaa etenkin, jos talossa on kauttaaltaan liian heikko ilmanvaihto.

Ilmanvaihtokanaviston vuotaminen

Jos ilmanvaihtokanavisto vuotaa, ilmanvaihtokone ei pysty tuottamaan tarvittavaa ilmanvaihtoa huoneistoihin, mikä aiheuttaa tunkkaisuutta. Kanaviston vuotaminen kasvattaa myös ilmanvaihdosta huoneistoihin kulkeutuvaa melua.

Korvausilman tuleminen rakennevuotojen ja postiluukun kautta

Rakennevuotojen kautta tuleva ilma voi tuoda mukanaan hajuja ja erilaisia epäpuhtauksia.

Jos ilmanvaihto on asunnossa turhan voimakas aiheuttaen vetoa ja tuloilmaventtiilit on siksi säädetty melko pienelle asetukselle vedon vähentämiseksi, huoneistoon syntyy normaalia voimakkaampi alipaine. Tämä aiheuttaa normaalia suuremman korvausilmamäärän tulemisen huoneistoon postiluukun kautta porraskäytävästä ja rakennevuotojen kautta mm. naapurihuoneistoista tai eristeiden läpi ulkoilmasta.

On mahdollista, että asunnossa, jossa korvausilman on tarkoitus saapua ikkunoiden tiivisterakojen kautta, tiivisteraot on tietämättömyyttä tiivistetty umpeen. Tällöin rakennevuodot ja postiluukku ovat ainoita korvausilman saapumisreittejä.

Veto

Ikkunoiden ja parvekeovien tiivisteiden vuotaminen

Tiivistäminen on asukkaan vastuulla. Huono tiivistäminen aiheuttaa vetoa huoneistoon ja kasvattaa energiankulutusta.
Ohjeita tiivistämiseen:
http://www.korjaustieto.fi/pientalot/korjaushankkeet/taydentavien-rakennusosien-korjaukset/ikkunoiden-korjaukset-ja-vaihto/ikkunan-ja-oven-tiivistysohje.html

http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiaeksperttitoiminta/energiatehokkuuden_parantaminen/ikkunoiden_ja_ovien_tiiveys

Huom!
Jos huoneistossa ei ole tuloilmaventtiilejä ja tuloilma johdetaan huoneistoon ikkunoiden kautta, ikkunat voidaan tiivistää siten, että tarvittavalle korvausilmalle muodostuu reitti tiivisteisiin jätettävien rakojen kautta.

Liian voimakas ilmanvaihto

Veto voi aiheutua myös liian voimakkaasta ilmanvaihdosta. On mahdollista, että ilmanvaihto toimii turhan kauan tehostetulla asennolla. Jos vetoa ei esiinny kuin osassa talon asuntoja voi olla kyse epätasapainosta ilmanvaihtoverkostossa.

Lisätietoja

Painovoimainen ilmanvaihto

Vanhoissa ennen 60-lukua rakennetuissa taloissa hyvin yleinen ilmanvaihtojärjestelmä.

Raitis ilma tuodaan sisään kuten koneellisessa poistoilmanvaihdossa ulkoseiniin tai ikkunoiden yhteyteen asennettujen korvausilmaventtiilien kautta tai ikkunoiden tiivisteisiin jätettyjen rakojen kautta.

Poistoilmakanavat voivat olla keskitetty keittiöön, kylpyhuoneeseen ja wc:hen tai vanhoissa rakennuksissa jokaisesta huoneesta voi lähteä oma poistoilmakanava katolle. Poistoilmakanavassa ei ole huippuimuria tehostamassa ilmanvaihtoa vaan ilma vaihtuu sisä- ja ulkoilman lämpötilaeron sekä tuulen vaikutuksesta.

Ilmanvaihdon toiminta riippuu voimakkaasti sääoloista. Kesäainaan ilmanvaihto on usein liian heikkoa, jos ikkunoita ei pidetä auki. Talviaikaan ilmanvaihto voi olla turhankin voimakasta. Painovoimainen ilmanvaihto vaatiikin koneellista ilmanvaihtoa enemmän tuloilmaventtiilien säätämistä, jotta ilmanvaihto saadaan pidettyä sopivana. Tuloilmaventtiilien säätäminen pienemmälle kasvattaa huoneiston alipainetta. Suuri alipaine lisää ilman pääsemistä huoneistoon postiluukun ja rakenteiden vuotokohtien läpi mm. naapurihuoneistoista.

Taloyhtiö vastaa poistoilmakanaviston puhdistuksesta. Asukkaiden tehtävänä on huolehtia tulo- ja poistoilmaventtiileiden puhtaudesta vastaavasti kuin koneellisessa poistoilmanvaihdossa.

Huoneistokohtainen koneellinen tulo-poistoilmanvaihto

Yleinen 2000-luvun alusta alkaen.

Toimintaperiaate

Kun huoneiston ilmanvaihto on järjestetty huoneistokohtaisella ilmanvaihtokoneella, sekä tuleva raitis ilma, että poistuva ilma kulkevat ilmanvaihtokoneen kautta. Ilmanvaihtokone on sijoitettu yleensä WC-tilaan, kylpyhuoneeseen tai vaatehuoneeseen, jossa koneen aiheuttama ääni häiritsee mahdollisimman vähän asumista.

Tuloilmasta suodatetaan epäpuhtaudet, kuten siitepölyt pois ennen sen johtamista huoneistoon.

Useimmiten tuloilma esilämmitetään ennen sen johtamista huonetiloihin. Esilämmitykseen saadaan lämpöä poistoilmasta ja usein tämän lisäksi sähkövastuksesta tai huoneiston pääasiallisesta lämmitysjärjestelmästä. Tuloilman esilämmityksen tarkoituksena on vähentää vedon tunnetta, ei toimia pääasiallisena huoneiston lämmitysjärjestelmänä.

Raitis tuloilma tuodaan makuu- ja oleskelutiloihin ja ilma poistetaan huoneistosta yleensä keittiössä-, WC:ssä-, pesutiloissa ja vaatehuoneissa sijaitsevien poistoilmaventtiilien kautta. Poistoilma kulkee ilmanvaihtokoneelle, jossa siitä siirretään lämpöä tuloilmaan. Ilmanvaihtokoneelta poistoilma viedään poistoilmakanavaa pitkin ulos, yleensä talon vesikaton yläpuolelle.

Ylläpito

Ilmanvaihtolaitteen säädöistä ja muusta ylläpidosta on tärkeää huolehtia niin huoneilman terveellisyyden kuin energiankulutuksen vuoksi.

Ilmanvaihtolaitteen säätäminen voi kuulua asukkaalle tai se voi sisältyä taloyhtiön huoltosopimukseen. Asukasta tulee informoida kenelle säätötyö kuuluu.

Ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihto ja koneen puhdistus voivat kuulua asukkaalle tai taloyhtiö on voinut viedä asian huoltoyhtiön vastuulle. Suodattimet on tärkeää puhdistaa tai uusia yleensä kahdesti vuodessa. Ilmanvaihtokone olisi myös hyvä puhdistaa parin vuoden välein. Tuloilman tunkkainen haju on selvä merkki ilmanvaihtolaitoksen likaisuudesta, mutta puhdistus tai suodattimen vaihto voi olla tarpeen muutenkin.

Katso ohjeet suodattimien vaihdosta ja ilmanvaihtokoneen puhdistamisesta.

Asukkaan tulee puhdistaa WC-, kylpyhuone-, keittiö-, ja vaatehuonetiloissa sijaitsevat poistoilmaventtiilit kahdesti vuodessa. Asukkaan tulee pestä liesituulettimen rasvasuodatin muutaman kuukauden välein tai tarvittaessa useammin.

Ohjeita huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen ylläpidosta löydät täältä.

Keskitetty koneellinen tulo-poistoilmanvaihto

Toimintaperiaate

Keskitetyssä tulo-poistoilmanvaihdossa asuntojen ilmanvaihto hoidetaan yleensä porrashuonekohtaisella ilmanvaihtokoneella, joka sijoitetaan ylös vesikatolle.

Kaikkien samassa portaassa sijaitsevien huoneistojen tuloilma tulee ja poistuu saman koneen kautta. Tuloilma esilämmitetään ennen sen johtamista huoneistoihin yleensä kaukolämmöllä tai poistoilmasta saatavalla lämmöllä.

Huoneistoista poistetaan ilma keittiö-, kylpyhuone-, WC- ja vaatehuone-tilojen kautta. Keittiön liesikuvussa ja joskus myös kylpyhuoneessa voi olla ilmanvaihdon tehostustoiminto, jolla huoneiston ilmanvaihtoa voidaan tehostaa noin 30 prosenttia mm. ruuanlaiton ja pyykinkuivauksen ajaksi.

Ylläpito

Taloyhtiön vastuulla on huolehtia, että ilmanvaihtolaitteisto kanavineen on suunnitelmien mukaan säädetty ja puhdas.

Huonosti säädetyn rakennuksen joissakin osissa ilmanvaihto aiheuttaa tarpeetonta melua ja vetoa samalla kun ilma seisoo toisessa osassa rakennusta. Ongelma voidaan korjata ilmanvaihdon tasapainotuksella.

Tuloilman tunkkainen haju on merkki ilmanvaihtolaitoksen likaisuudesta. Ilmanvaihtolaitoksen säännöllinen puhdistaminen on tarpeellista sekä hygienia- että toimintasyistä.

Eniten likaa kertyy ilmanvaihtolaitteen suodattimelle, jonka tehtävänä on puhdistaa sisään tuleva ulkoilma. Suodattimen liikaa kohonnut paine-ero kertoo suodattimen vaihtotarpeesta. Suodatin voi olla tarpeen vaihtaa, vaikkei paino-ero olisi noussut, jos ilma pääsee vuotamaan reunavuotona suodattimen ohi. Suodattimen vaihtotarve selviää parhaiten tarkastamalla sen puhtaus säännöllisesti.

Suodattimen ohella myös ilmanvaihtokone ja –kanavisto likaantuvat ajan myötä. Ilmanvaihtokoneen likaantuessa sen lämmöntalteenoton hyötysuhde laskee. Likaisessa ilmanvaihtokanavassa ilma kulkee huonosti ja rakennuksen painesuhteet muuttuvat. Kanaviston puhdistuksen jälkeen ilmanvaihto on mitattava ja tarvittaessa tasapainotettava.

Asukkaiden tulee puhdistaa huoneistoissa sijaitsevat tulo- ja poistoilmaventtiilit vähintään vuosittain ja pestä liesikuvun rasvasuodatin muutaman kuukauden välein tai tarvittaessa useammin. Venttiilejä puhdistettaessa on huolehdittava, ettei muuta niiden säätöarvoja.

Katso ohjeet venttiilien puhdistamisesta täältä.

Katso ohjeet rasvasuodattimen puhdistamisesta täältä.

Asukas ei saa säätää poistoilmaventtiilien asentoa. Jos asukas säätää asentoa pienemmälle tai venttiili tukkeutuu liasta, ilmanvaihtojärjestelmän tasapaino heikkenee. Asunnon ilmanvaihto heikkenee ja muiden asuntojen ilmanvaihto voimistuu. Jos asukas säätää poistoilmaventtiilin asentoa suuremmalle, ilmanvaihto voimistuu ja muissa asunnoissa heikkenee.

Asukkaalle

Mitä tehdä, jos vetää?

Vetoa ei tulisi kompensoida nostamalla lämpötilaa vaan vedon syy tulisi poistaa. Lämpötilan nostaminen kasvattaa energiankulutusta ja  sisäilmapäästöjä sekä lisää ilman kuivuuden tunnetta talviaikaan.

  • Vetävätkö ikkunat tai parvekkeen ovi? Näiden tiivistäminen kuuluu asukkaan vastuulle. Ohjeita löytyy täältä.
    Huom! Jos huoneistossa ei ole tuloilmaventtiilejä, ikkunat voidaan tiivistää siten, että tarvittavalle korvausilmalle muodostuu reitti tiivisteisiin jätettävien rakojen kautta.
  • Jos huoneistossa on tuloilmaventtiilit, voit säätää venttiilien asentoa hieman pienemmälle talvella pakkasjakson ajaksi. Älä kuitenkaan pienennä tuloilmaventtiilien asentoa liikaa, jotta riittävän korvausilman saanti varmistuu! Voit vaihtoehtoisesti sulkea yhden huoneen korvausilmaventtiilin, jos riittävä ilmanvaihto saadaan aikaan toisen huoneen korvausilmaventtiilin kautta. Muista avata korvausilmaventtiilit, kun pakkasjakso on ohi.
  • Jos huoneistossa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto, varmista laitteen oikeat säädöt ja puhtaus. Ilmanvaihtokoneen säätäminen kuuluu taloyhtiöstä riippuen joko asukkaalle tai huollolle. Ohjeita säädöstä ja ylläpidosta löydät täältä.
  • Jos huoneistossa on vetoisaa toimenpiteistä huolimatta, ota yhteyttä isännöitsijään.

Mitä tehdä, jos on tunkkaista?

  • Pese liesituulettimen rasvasuodatin ja puhdista huoneiston poistoilmaventtiilit, jotka sijaitsevat WC-, kylpyhuone-, keittiö- ja vaatehuonetiloissa. Poistoilmaventtiili irroitetaan puhdistettaessa kokonaan kiertämällä sitä kaksin käsin vastapäivään. Varo ettet samalla pyöritä venttiilin keskellä olevaa lautasta.
  • Jos talossa on huoneistokohtainen tulo-poistoilmanvaihto:
    Laitteiston säätäminen ja suodattimen vaihto kuuluu taloyhtiöstä riippuen joko asukkaalle tai huollolle. Ohjeita säädöstä ja huollosta löydät täältä.
  • Jos talossa on painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto:
    • Avaa huoneiston tuloilmaventtiilit kokonaan auki. Ne sijaitsevat makuu- ja olohuonetiloissa.
    • Puhdista tuloilmaventtiilien suodattimet
    • Tarkasta pysyykö talouspaperi tai A4-arkki poistoilmaventtiilissä. Jos ei pysy, ilmanvaihto toimii heikosti. Ota tällöin yhteyttä isännöitsijään. Huom! Painovoimaiselle ilmanvaihdolle on ominaista, ettei ilma vaihdu kaikissa sääoloissa. Erityisesti kesäaikaan on hyvä tuulettaa tarpeen mukaan ikkunoiden kautta. Talviaikaan painovoimainen ilmanvaihto toimii yleensä riittävän voimakkaasti.
  • Ulko-oven edessä oleva tuulikaapin ovi kannattaa pitää kiinni, jos sellainen on. Tämä vähentää tuloilman pääsemistä asuntoon porrashuoneesta postiluukun kautta.

Jos tunkkaisuus ei poistu toimistasi huolimatta, ota yhteyttä isännöitsijään.


Katso myös Motivan ohjeet asukkaalle ilmanvaihdon ylläpidosta ja toimivuuden havainnoimisesta sekä Helsingin kaupungin aihetta käsittelevä sarjakuva.