Lämmitys

Hyvällä lämmityksen ja ilmanvaihdon ylläpidolla voidaan välttyä ylimääräiseltä energiankulutukselta ja lämmitysverkoston luisumiselta epätasapainoon.

Seuraavassa on kerrottu perustietoa taloyhtiön lämmityksestä ja suositeltavista lämpötiloista sekä esitelty toimia, joilla taloyhtiö voi edesauttaa lämmitysverkoston tasapainon säilymistä. 

Energiatehokas ylläpito

Taloyhtiö voi säästää lämmityksen hyvällä ylläpidolla noin 10-15 prosenttia lämmityskuluissa.

Suositeltava tilanne

Suositeltavassa tilanteessa asuntojen lämpötilat ovat tasaiset ja lämmityskaudella noin 20-22 astetta termostaattien ollessa kokonaan auki. Asukas voi yleensä hienosäätää asunnon lämpötilaa patteritermostaatilla noin kaksi astetta alemmaksi pienentämällä termostaatin asentoa. Näin esimerkiksi makuuhuoneen saa muuta huoneistoa viileämmäksi.

Jos termostaatin säätöalueella annetaan mahdollisuus suosituksia korkeampaa huonelämpötilaan (yli 22 astetta), energiankulutus kasvaa, sillä osa asukkaista voi tottua turhan korkeaan lämpötilaan tai huonoihin tuulettamisen käytäntöihin (esim. jatkuvasti ikkuna raollaan).

Suositeltava ja energiatehokas käytäntö on johtaa patteriverkostoon vain juuri niin lämmintä vettä kuin tilojen lämmitykseen tarvitaan. Menoveden lämpötilan nostaminen tarvetta korkeammaksi kasvattaa energiankulutusta, vaikka hyvin säädetyt patteritermostaatit ja -venttiilit pääosin huolehtisivatkin huoneiden lämpötilojen tasosta.

Säätökäyrä ohjaa pattereihin vietävän veden lämpötilaa (=menoveden lämpötila)

Menoveden lämpötilaa hallitaan lämmönjakohuoneessa sijaitsevasta säätökeskuksesta säätökäyrällä, jossa kutakin ulkolämpötilaa vastaa asetettu menoveden lämpötila. Säätökäyrän muuttaminen on taloyhtiön kiinteistönhoitajan/huollon tehtävä. Sopiva säätökäyrä hakemalla asuntoihin saadaan tavoiteltu lämpötila ulkolämpötilasta huolimatta. Tasaisten lämpötilojen saavuttaminen kaikissa asunnoissa edellyttää kuitenkin, että lämmitysverkosto on tasapainossa. Katso Energiateollisuus ry:n video säätökäyrän asettelusta.

Monissa lämmityksen säätökeskuksissa on mahdollista ohjata säätökäyrää kello-ohjauksella. Tämä mahdollistaa säätökäyrän laskemisen yö-ajaksi, millä voidaan säätää merkittävästi lämmitysenergiaa heikentämättä asumisviihtyisyyttä. Uudemmissa säätökeskuksissa on myös muita lisätoimintoja, joilla voi edelleen parantaa lämpöolojen tasaisuutta ja lämmityksen energiatehokkuutta.

Lämmönjakohuoneen laitteiden kunto tulee tarkastaa säännöllisesti

Lämmönjakohuoneen taloyhtiön omistamien laitteiden toimivuudesta huolehtiminen kuuluu kiinteistönhuollolle. Laitteiden toimivuus on hyvä tarkastaa syksyllä lämmityskauden alkaessa. Katso Energiateollisuus ry:n video lämmönjakohuoneen tarkistuksista.

Lisätietoja:

–  Ympäristöministeriön Korjaustietosivujen energiaa säästävän huollon muistilista

– Kiinteistöliiton Taloyhtiön energiakirja

– Motivan sivut lämmityksen energiatehokkuuden ylläpidosta:

– Energiateollisuus ry:n Käytä kaukolämpöä oikein -esite

Hyviä käytäntöjä

Yhtiökokouksen päätös tavoiteltavasta lämpötila-alueesta

Taloyhtiö voi yhtiökokouksessaan päättää asuntojen tavoiteltavan lämpötila-alueen lämmityskauden aikana, esimerkiksi 20-22 astetta. Voidaan päättää lisäksi, että asuntojen pattereiden esisäätöarvoja muutetaan vain taloyhtiön hallituksen päätöksellä. Kiinteistönhoitajaa ja asukkaita tiedotetaan päätöksestä.

Asukkaan ilmoittaessa huoneiston kylmyydestä kiinteistönhoitaja (tai taloyhtiön hallituksen jäsen) käy tarkastamassa huoneiston lämpötilan oikeaoppisesti tarkalla lämpömittarilla. Pattereihin tulevan veden lämpötilaa nostetaan vain, jos huonelämpötila alittaa tavoiteltavan lämpötila-alueen eikä selvää syytä viileyteen löydy esimerkiksi patteriventtiilin neulan jumittumisesta tai ikkunatiivisteiden vuotamisesta.

Huoneistokohtainen tarkastelu säätökäyrän noston sijaan

Liian matalat lämpötilat aiheuttavat usein asukkailta enemmän ilmoituksia kuin liian korkeat lämpötilat. Erityisesti jos liian alhainen lämpötila koskee vain muutamia huoneistoja, säätökäyrän nostamisen sijaan on tärkeää selvittää alhaisen lämpötilan syyt huoneistokohtaisesti. Näin vältytään energiankulutuksen ylimääräiseltä kasvulta.

Säätökäyrää nostettaessa kaikkien huoneistojen lämpötilat nousevat ja ennestään lämpimät huoneistot tulevat vielä lämpöisemmiksi. Näin ylilämpimien huoneistojen asukkaat helposti tottuvat korkeaan lämpötilaan ja energiankulutus kasvaa.

Jos lämpötilaerot huoneistojen välillä ovat yli kaksi astetta eikä niitä saada korjattua kevyillä huoneistokohtaisilla hienosäädöillä, on suositeltavaa harkita lämmitysverkoston perussäätöä, jolla kaikkien asuntojen lämpötila saadaan samalle tasolle.

Säätökäyrän asetushistoria ylös

Säätökäyrän asetusten muuttaminen on kiinteistönhuollon tehtävä. Jos lämmityksen säätökäyrään tehdään muutoksia, ne on tärkeää kirjata ylös. Varsinaisen asetusmuutoksen lisäksi tulisi kirjata muutosajankohta, ulkolämpötila ja sääolosuhteet. Kun säätökäyrän asetushistoria tunnetaan, tehtävien muutosten vaikutukset opitaan tuntemaan paremmin ja toimivan säätökäyrän löytäminen helpottuu.

Asukkaille kuuluvista ylläpitotoimista viestiminen

Asukkaalta puuttuu valitettavan usein tieto mitkä ylläpitotoimet kuuluvat hänelle ja kuinka usein ne pitäisi suorittaa. Seuraavassa on joitakin mahdollisuuksia viestintään:

– Taloyhtiössä postiluukku ja ilmoitustaulu ovat usein edelleen tehokkaimpia tiedonvälityskeinoja asukkaille. Seuraavasta löydät valmiita tiedotepohjia:

– Isännöintiliiton painetun Energia ja koti -oppaan hankkiminen taloyhtiön asuntoihin. Oppaassa on kerrottu tiiviisti ja havainnollisesti asukkaan mahdollisuuksista vaikuttaa energiankulutukseen ja hyvään sisäilmaan.

Lämmityskustannusten osuus hoitovastikkeessa

Taloyhtiön osakas maksaa kaukolämpökulut hoitovastikkeessaan. Lämmityskustannukset muodostavat noin neljänneksen hoitokuluista. Esimerkiksi huoneisto, jonka hoitovastike on 300 eur/kk maksaa yleensä hoitovastikkeessaan lämmityskuluja noin 900 euroa vuodessa.

Taloyhtiöiden väliset erot lämmön kulutuksessa ovat suuret. Eniten lämpöä kuluuu 60-luvulla rakennetuissa taloyhtiöissä, joissa kulutus vaihtelee noin 40 ja 65 kWh/m3 välillä.

Katso eri vuosinan rakennettujen asuinkerrostalojen ominaiskulutuksia täältä:
http://www.taloyhtio.net/asuminen/energiankaytto/hoitovastikeosuus

Tarkemman erittelyn kerrostalon tyypillisestä hoitokustannusten rakenteesta löydät täältä:
http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiaeksperttitoiminta/tietoja_energian-_ja_vedenkulutuksesta/energia-_ja_vesikustannusten_vaikutus_taloyhtion_hoitokuluihin

Suositeltavat lämpötilat

Lämpötila mitataan metrin korkeudelta ja vähintään metrin päästä ulkoseinästä.

Olohuone ja muut oleskelutilat:
Useimmille sopivin ja terveellisin lämpötila on 20–22 astetta. Korkeampi lämpötila lisää huoneiston pölyisyyttä ja ilman kuivuuden tunnetta, jotka voivat aiheuttaa terveydellisiä oireita. Korkeampi lämpötila kasvattaa myös rakennusmateriaalien kemikaaleista hengitysilmaan erittyviä päästöjä. Katso lisätietoja www.sisailma.info

Makuuhuone:
Suositeltava makuuhuoneen lämpötila on 18-20 astetta. Viileä huone on unen ja nukahtamisen kannalta parempi, kun muistaa pitää jalat lämpöisinä. Samalla säästyy energiaa.  Rakenteiden kosteusongelmien välttämiseksi ei kuitenkaan suositella 18 astetta viileämpää oleskeluhuoneiden lämpötilaa.

Porrashuoneet, käytävätilat:
Näihin tiloihin suositellaan 15-18 asteen lämpötilaa. 18 asteen lämpötila on kuitenkin  ehdoton maksimisuositus. Suuremmat lämpötilat aiheuttavat turhaa energiankulutusta, joka näkyy hoitovastikkeissa.

Varastotilat:
Varastotiloihin kuten polkupyörävarastoon riittää usein 12 asteen lämpötila.

Katso Kiinteistöliiton valmis asukastiedote aiheesta taloyhtio.net -sivustolla ja lisätietoja aiheesta Motivan sivuilta.

Mistä liian alhainen, alle 20 asteen huoneiston lämpötila lämmityskaudella voi johtua?

Toimiva patteri on yläosastaan lämpimämpi kuin alaosastaan, kun patteri lämmittää huoneistoa.  Kylmä patteri ei automaattisesti kerro viasta. Kun huoneen lämpötila on noussut riittävän korkeaksi, termostaatti katkaisee kuuman veden virtauksen patteriin ja patteri viilenee. Näin järjestelmän kuuluukin toimia.

Kun huonelämpötila laskee, termostaatti päästää taas kuumaa vettä patteriin, jolloin se lämpenee uudestaan. Tällöin patterin tulisi olla yläosastaan lämmin.

Liian alhainen lämpötila voi johtua asukkaiden toimista, lämmitysverkoston säädöistä tai teknisestä ongelmasta. Seuraavassa on lueteltu joitakin mahdollisia syitä.

  • vikaantuneista patteritermostaateista tai -venttiileistä
    Termostaatin ohjaama patterin venttiili voi jumiutua etenkin, jos termostaattia ei säädetä välillä eri asentoihin. Asukkaille olisi hyvä tiedottaa, että termostaatteja kannattaa kiertää edes-takaisin kiinni-auki pari kertaa vuodessa. Jos patteriventtiilin neula on jumiutunut eikä se lähde toimimaan termostaattia säätämällä, huoltoyhtiön edustaja voi käydä ”herkistämässä” jumiutuneen venttiilin neulan.Patteritermostaattien säätötarkkuus heikkenee vuosien varrella pikku hiljaa.
  • verhoilla tai huonekaluilla peitetyistä termostaateista ja pattereista tai lämmittävästä kodinkoneesta termostaatin välittömässä läheisyydessä
    Jos verhot tai huonekalut pitävät patterista tulevan lämmön termostaatin ympärillä tai kodinkone lämmittää ilmaa termostaatin välittömässä läheisyydessä, termostaatti ei päästä riittävästi lämmintä vettä patteriin ja huonelämpötila jää alhaisemmaksi. 
  • tukkeumista lämmitysverkostossa
    Verkostoon pääsevässä ilmassa oleva happi aiheuttaa korroosiota lämmitysverkostoon. Liikkeelle lähtenyt ruostesakka voi aiheuttaa veden virtausta haittaavia tukoksia lämmitysverkostoon.
  • ilmasta lämmityspattereissa (erityisesti ylimmän kerroksen huoneistoissa)
    Ilma patterissa estää lämpimän veden virtausta patterissa. Tällöin lämmityspatteri on lämmin vain alaosastaan ja usein patteri pitää myös lorisevaa ääntä.
  • virheellisistä lämmitysverkoston säädöistä
    Jos patteri on jatkuvasti lämmin yläosastaan ja lähes huoneenlämpöinen alaosastaan ja silti huoneistossa on alle 20 asteen lämpötila, voi olla kyse virheellisistä patterin esisäädöistä tai muista verkoston säädöistä. Asukas ei saa itse muuttaa lämmityspattereiden esisäätöarvoja. Esisäätöarvojen muuttaminen vaikuttaa muiden huoneistojen lämmityksen toimintaan.
  • vika lämmitysverkoston paisuntajärjestelmässä
    Lämmitysverkoston paisuntalaitteiden avulla verkostossa pidetään riittävä painetaso. Jos verkoston paine alenee, lämmitysveden kierto ylimpiin kerroksiin heikkenee, mikä estää lämmityksen kunnollisen toiminnan. Kylmyys kerrostalon ylimmissä huoneistoissa voikin aiheutua kalvopaisunta-astian liian pienestä esipaineesta.
  • liian voimakkaasta ilmanvaihdosta huoneistossa
    Liian voimakas ilmanvaihto aiheuttaa vetoisuutta, mikä aiheuttaa kylmyyden tunnetta. Katso Ilmanvaihto-osiosta mistä veto voi johtua.
  • rakenteiden lämpövuodoista
    Lämpövuodot voivat aiheuttaa myös vedon tunnetta. Lämpövuotojen merkitys lämpöoloihin korostuu kulmällä ja tuulisella säällä erityisesti, jos pattereiden teho ei riitä pitämään lämpötilaa asetetussa arvossa. Vuodot on viisasta korjata mahdollisuuksien mukaan pattereiden lämmitystehon kasvattamisen sijaan.
  • liian pienitehoiseksi mitoitetuista lämmityspattereista
    Toisinaan lämmityspatterit voivat olla mitoitettu liian pienitehoisiksi, yleisimmin kulmahuoneistoissa, joissa on paljon ulkoseinäpinta-alaa ja jotka ovat kaukana kiinteistön lämmönjakohuoneesta. Rakenteiden lämpövuodot lisäävät lämmitystehon tarvetta.
  • nopeasta säätilan lämpenemisestä tai kovasta tuulesta
    Säätilan nopea muutos muuttaa menoveden lämpötilaa nopeasti pienemmäksi, mutta talon rakenteet lämpenevät hitaammin. Tämä voi aiheuttaa lyhytkestoisen lämpötilan alenemisen huoneistossa. Myös kova tuuli voi viilentää huoneistoja tilapäisesti. Lämmönjaon säätökeskuksessa voi olla ns. tuulikompensointi, joka nostaa lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa kovalla tuulella.

Mistä liian korkea huonelämpötila lämmityskaudella voi johtua?

Seuraavassa on esitelty yleisiä syitä korkeisiin huonelämpötiloihin.

  • Epätasapaino lämmitysverkostossa
    Epätasapaino lämmitysverkostossa aiheuttaa eroja lämpötiloihin huoneistojen välillä. Jotta kylminkin huoneisto saadaan riittävän lämpimäksi, lämmitysverkostoon vietävän veden (=menoveden) lämpötilaa joudutaan kasvattamaan korkeaksi. Tämä aiheuttaa ylilämmitystä lämpimämpiin huoneistoihin, mikä kasvattaa energiankulutusta.Syy kylmien huoneistojen alhaiseen lämpötilaan tulee aina etsiä ja korjata mahdollisuuksien mukaan huoneistokohtaisesti. Tällöin voidaan välttyä energiankulutuksen kasvuun johtavalta säätökäyrän nostamiselta.Jos huoneistojen väliset lämpötilaerot ovat yli kaksi astetta, taloyhtiön kannattaa harkita lämmitysverkoston tasapainotusta.
  • Liian korkelle asetettu säätökäyrä eli liian korkea lämmitysverkoston menoveden lämpötila
    Jos kaikissa huoneistoissa on liian korkea huonelämpötila, on kyse virheellisestä lämmönjaon säätökäyrän asettelusta. Ongelma voidaan korjata säätämällä säätökäyrä sopivaksi. Useimmille sopiva ja suositusten mukainen lämpötila huoneistossa on 20-22 astetta. Taloyhtiön olisi hyvä sopia yhtiökokouksessa huonelämpötila, johon pyritään ja ohjeistaa huolto tavoittelemaan sovittua lämpötila-aluetta.
    Katso lisätietoja säätökäyrän asettamisesta Motivan sivuilta.
  • Patterinventtiilin liian suuret esisäätöarvot
    On mahdollista, että joissakin pattereissa on liian suuret esisäätöarvot, jotka aiheuttavat liian korkean lämpötilan. Lämpötilaerot asuntojen välillä kertovat usein myös epätasapainosta lämmitysverkostossa. Asukas ei saa muuttaa itse pattereiden esisäätöarvoja, koska tämä sekoittaa lämmitysverkoston tasapainoa.
  • Vika lämmönjakokeskuksen säätöventtiilissä tai lämpötila-anturissa
    Vikaantunut säätöventtiili tai lämpötila-anturi voi johtaa liian korkeaan menoveden  lämpötilaan, vaikka asetukset olisivat kunnossa.

Asukkaalle

Katso myös Motivan ohjeet asukkaalle lämmityksen hyvän toiminnan edistämiseksi.

Mitä asukas voi tehdä, jos huoneiston on lämpötila on alle 20 astetta?

  • Tarkasta ovatko termostaatit kokonaan auki-asennossa. Huomaa, että patterin viileneminen/lämpeneminen muuttaa huoneen lämpötilaa vasta viiveellä.
  • Tarkasta peittyykö patteri tai termostaatti esimerkiksi verhoilla tai muilla huonekaluilla niin, että lämmin ilma ei pääse leviämään kunnolla huoneistoon. Nyrkkisääntönä huonekaluilla olisi hyvä olla puolen metrin etäisyys patteriin. Huomioi myös, ettei patteritermostaatin välittömässä läheisyydessä ole lämpöä tuottavia laitteita kuten pakastin tai televisio. Jos lämmin ilma jää termostaatin ympärille, termostaatti ei avaa patteriventtiiliä riittävästi, vaikka huone-ilma olisi viileää.
  • Jos patteri on aina kylmä, vaikka huonelämpötila on alle 20 astetta ja olet huomioinut yllä esitetyt kohdat, ota yhteyttä taloyhtiösi huoltoyhtiöön/kiinteistönhoitajaan. Kerro onko tilanne sama kaikkien vai yhden patterin kohdalla. Ilmoita huoltoon myös mahdollisista lorisevista tai suhisevista äänistä patterissa.
  • Jos lämmityspatteri lorisee tai suhisee, kyse on ilmasta patterissa. Ilmaaminen eli ilman poistaminen patterista kuuluu useimmiten huoltoyhtiön tehtäväksi, sillä on tärkeää, että se tehdään oikein. Jos ilmaaminen joudutaan tekemään säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain, ilmoita asiasta isännöitsijälle.

Huom! Toimiva vesikiertoinen patteri on yläosastaan lämmin ja alaosastaan lähes huoneen lämpöinen. Toimivan patterin kuuluu olla ajoittain kylmä, koska se toimii jaksottain: patteri lämpenee, kun huonelämpötila on alentunut ja viilenee, kun lämpötila on noussut säädettyyn arvoon. Lämmittäväkin patteri voi tuntua käteen hieman viileältä, sillä käden lämpötila voi olla esimerkiksi 35 astetta, kun jo 30 asteinen patteri lämmittää huonetta. Jotta patterin venttiili ei jumiutuisi, asukkaan on hyvä kiertää kaikkien pattereiden termostaatit ajoittain muutaman kerran edestakaisin kiinni-auki asentoon.

Mitä asukas voi tehdä, jos huoneiston lämpötila lämmityskaudella on liian korkea, yli 23 astetta?

Jos kerrostalon lämmitysverkoston säädöt ovat oikein ja suositusten mukaiset, kaikkien huoneistojen lämpötilojen tulisi olla lämmityskaudella noin 20-22 astetta, kun termostaatit ovat kokonaan auki asennossa. Talotekniikka huolehtii, että patterit pitävät asetetun lämpötilan tasaisesti kaikissa talon huoneistoissa.

Termostaattia pienemmälle kiertämällä saa alennettua huonelämpötilaa alle asetetun lämpötilan esimerkiksi makuuhuoneessa, jossa suositeltu lämpötila on 18-20 astetta.

  • Mittaa huoneesi lämpötila tarkalla lämpömittarilla
  • Jos huoneistosi lämpötila lämmityskaudella/talvella on jatkuvasti yli 23 astetta patteritermostaattien ollessa kokonaan auki, asia kannattaa ottaa esille energiankulutuksen pienentämiseksi.  On mahdollista, että ylilämpö johtuu lämmitysverkoston epätasapainosta. Onkin suositeltavaa ilmoittaa korkeasta lämpötilasta isännöitsijälle.
  • On mahdollista, että taloyhtiössänne on yhteisesti päätetty, että tavoiteltava huonelämpötila on suosituksia suurempi, esim. 23 astetta. Saat laskettua lämpötilaa yleensä pari-kolme astetta kiertämällä patteritermostaattia pienemmälle.
  • Jos kuumuuden lisäksi ilma on tunkkainen, tarkasta myös ilmanvaihdon toimivuus (katso kohta: ”Mitä voin tehdä, jos ilma on tunkkainen”).

 

Katso myös Helsingin kaupungin mainio sarjakuva aiheesta.